Lux Aeternus

Bleach | Hahmolomakkeet | Roolipelitaide, kartat ja sarjakuvat | Valokuvat | Sekalaiset | Vieraskirja | Linkit | Tietoa Minusta  

 

All the secrets of Sarada

1.0 Thomas

Hiestä märkänä nuori Thomas katseli eteensä avautuvaa maisemaa. Linna oli suuri, paljon suurempi kuin Gowin linnake, jossa hänen monivuotinen kotinsa Sex Portae sijaitsi. Seitsemän kivistä tornia osoitti kohti taivaita kuin uhoten olemassaoloaan laakson huipulle rakennetun Forta Radiatin ympärillä ja kuun kelmeä loiste sai maiseman näyttämään juuri niin yliluonnolliselta kuin se olikin. Ensimmäiset kaksi tornia seisoivat linnaan johtavan polun ympärillä ja itse linnan jokaisessa nurkkauksessa seisoi yksi. Keskellä linnaketta kohosi taivaisiin jättimäinen torni, jonka huippu katosi yön pilvien lomaan ja tarinoiden mukaan ylettyi aina taivaisiin asti.

Thomas hymähti. Matka Forta Radiatin luokse oli ollut jo tarpeeksi raskas, mutta ajatus siitä kuinka vaikeaksi retki muodostuisikaan kun hän lopulta pääsisi linnan porteille. Thomas ei välittänyt - hän oli päättänyt onnistua. Kosto salamurhaajaa, Alexanderia ja kaikkia Val Negran salaliittolaisia vastaan tulisi olemaan hänen. Excalibur olisi hänen.

 

1.1 Mitä oikein tapahtuikaan

Thomaksen suunnitelma oli alunperin varsin yksinkertainen: Etsiä Lamian murhaaja ja tappaa tämä ja sen jälkeen ottaa yhteen Alexanderin kanssa. Matkan alkumetreillä hänelle tuli selväksi etteivät hänen kykynsä ja voimansa olleet läheskään sitä mitä tehtävään tarvittaisiin. Epätoivonsa hetkellä hän lyyhistyi maahan Llyswellin kukkuloilla ja silloin Koston enkeli Miikael ilmestyi hänelle. Tämä pyhä kostaja kohotti kätensä taivaisiin ja Thomaksen eteen kohosi sateenkaari ja silloin käski enkeli Thomaksen kulkea sateenkaarta pitkin kunnes saapuisi Avaloniin. "Sillä Avalonista löydät kirkkauden linnakkeen, Forta Radiatin ja sieltä löydät koston instrumentin."
Ja kas, näin alkoi Thomasin kostoretkestä se vaihe, kun hänestä ei tullut uhkaan vain Alexanderille tai Sex Portaelle - hänestä tuli uhka koko Hermeettiselle veljeskunnalle.

Excaliburin pelitiedot ovat pelinjohtajan päätettävissä, muistetaanpa kuitenkin myytit, eli Excaliburin kantajasta on tarkoitus tulla koko Englannin kuningas - mutta kuten taikamiekoilla on fantasiaroolipeleissä tapana sisältää Excaliburkin muita voimia. Perinteiset voimat ovat särkymättömyys ja se, ettei miekan käyttäjä voi hävitä taistelua jos hänen asiansa on oikeutettu. Ars Magican alalla suosittelisin kuitenkin lisäämään päälle vielä suuren määrän muuta mukavaa. Vaikutusvaltaa lisäävät voimat (vrt. Aura of Majesty jne.) ovat jokseenkin itsestäänselviä ja väkevä vastustuskyky taikuudelle voisi olla myöskin asiaankuuluva, joko 8-9 uskopistettä tai +60 - +90 magianvastustus. Päätä itse, riippuen siitä minkälaisen esineen tahdot Excaliburista tehdä. Huomioi kuitenkin, ettei käytännössä yhdelläkään maguksella ole miekalle minkäänlaista käyttöä, sillä miekka ei toimi aivan kaikkien käsissä - ainoastaan niiden joilla on siihen oikeus. Tässä tapauksessa Thomasilla. Mahdollinen kyky saada aikaan ihmeitä (l. pyytä Jumalalta apua) ja muut ovat myös harkittavissa. Käytä mielikuvistustasi.

1.2 Thomaksen nykyinen suunnitelma

Mitä Thomas sitten lopulta tekee? No, hän voi käyttää miekkaa joko suoraan tuhon välikappaleena tai yhdistää sen kykyihinsä ja pyrkiä koko Englannin valtaistuimelle ja tätä kautta saada kostonsa koko veljeskuntaa kohtaan. Valtaistuin on todennäköisempi vaihtoehto, ja mikäli Thomas tämä aseman saavuttaa tulisi hänestä varsin kyvykäs kuningas. Hänen kyvykkyytensä poliittisissa asioissa yhdistettynä hänen oikeudentajuunsa ja karismaansa tekevät mahdolliseksi, että hänestä tulisi yksin Englannin parhaita ja tehokkaampia kuninkaita. Jos valtaistuin pääsee Thomasin käsiin merkitsee se varsinaisia ongelmia koko hermeettiselle veljeskunnalle. Thomas tuntee tribunaalit tapoineen ja kuninkaana hän kykenisi varsin helposti nostamaan ristiretkeläisarmeijan puhdistamaan Englannin hermeettisistä velhoista. Karismallaan ja maagisilla lahjoillaan hän taas kykenisi taivuttelemaan muitakin hallitsijoita tekemään samankaltaisia puhdistuksia omissa maissaan. Thomas tietää missä tribunaalit kokoontuvat ja missä kukin liitto sijaitsee - tämän tiedon pääseminen vihamielisten mundaanien hallitsijoiden käsiin voisi tarkoittaa hermeettisen veljeskunnan loppua - tai ainakin suuria muutoksia...

 

1.3 Arkaanin yhteyden ongelma

Niin ja Alexander raukka, joka luottaa arkaaniin yhteyteensä huomaa hyvin pian roikkuvansa tyhjän päällä. Arkaanit yhteydet nimittäin eivät elä ikuisesti. Se pieni laimentunut verimäärä minkä Alexander sai ei "elä" kauempaa kuin vuoden-kaksi, korkeintaan kolme. Alexanderin älykkyys (+1) ja magianteoria (4 tai 5) eivät ole tarpeeksi suuria, että hän tietäisi/muistaisi moista. Noin vuosi on kulunut Thomaksen lähdöstä, ja arkaani yhteys kuolee toisen vuoden kuluttua - riippumatta saako Thomas Excaliburia käsiinsä tai ei. (Säännöt arkaanien yhteyksien "kuoleutumisesta" löytyvät tarkemmin "Wizard's Grimoire'sta")

 

1.4 Hermeettinen politiikka, oikeus ja Thomas

Hermeettisten lakien mukaan Thomas ei ole rikkonut ensimmäistäkään lakia - hän ei ole velho. Ongelmia muodostavatkin Alexanderin ja Joacluksen toimet. Alexander järjesti ja avusti mundaanin aatelisen murhassa ja kohotti täten mundaanien vihan veljeskuntaa vastaan. (Tällä tarkoitan sitä, että Thomaksen kautta Alexander on vihastuttanut mundaanit - eli Thomaksen saarnatessa mundaaneille veljeskuntaa vastaan voidaan tulkita, että se on Alexanderin syytä! Vastaavia tapauksia on ollut ennenkin, eli kaikki Thomaksen veljeskunnnalle tekemä paha on hermeettisen oikeuden edessä Alexanderin tekemän rikoksen seurausta!) Joaclus taas varusti Thomaksen tiedoilla hermeettisestä veljeskunnasta. Tämä tieto on se tuhon elementti mikä ei ehkä suoranaisesti riko mitään lakia, mutta tribunaali saattaa rangaista Joaclusta siitä kuitenkin mikäli joku ymmärtää tuoda tämän asian valoon. Joaclus todennäköisesti selviää ilman rangaistusta sillä on todennäköistä ettei kukaan ymmärrä suoraan syyttää häntä tietojen antamisesta Thomakselle. Ellet tietenkin toisin päätä! Oli tilanne mikä tahansa, on Thomas uhka vähintään kaikille Englannin magi'lle mikäli hänen suunnitelmansa onnistuu. Hän tulee olemaan paljon liikeellä ja vaikka hänellä ei olisikaan Excaliburia eivät magi voi mitään häntä vastaan elleivät löydä häntä! (Muistathan, arkaani yhteys ei kestä ikuisesti...)

 

1.5 Sekalaista

Jos Thomas ei syystä tai toisesta saa Excaliburia käsiinsä on hänen suunnitelmansa varsin yksinkertainen. Hän aikoo käyttää lumoavaa musiikkiaan aatelisten ja papiston manipuloimiseen vihamielisiksi veljeskuntaa kohtaan. Tämän lisäksi hän aikoo levittää kaikkien Englannin liittojen sijainnin kaikille löytämilleen aatelisille. Hänen karismansa ja lumoava musiikkinsa tekee varsin todennäköiseksi että Thomas saattaisi kääntää koko Englannin mundaanin väestön veljeskuntaa vastaan. Varoituksen ja ehkäpä inspiraation sananen: Thomas saattaa tuoda mukanaan tuhon koko hermeettiselle veljeskunnalle.

 

2.0 Must'piikki (eli Blackthorn) ja Englannin todelliset mestarit

Osurimus mulkoili muinaisen näköistä druidia sillä tietyllä halveksunnalla jota hän osoitti kaikkia ei-roomalaisia ja ei-hermeettisiä magi'a kohtaan. Tässä ei ollut mitään uutta hänelle, Osurimus oli pakottanut kymmenet pensastaikurit luovuttamaan merkkinsä hänelle ja sitämyöten kasvattamaan Must'piikin hallussa olevaa äänimäärää niin paljon, että jo kolmasosa kaikista tribunaalin äänistä oli Must'piikin johtajan Septicuksen hallussa.
"Pidä se." Mutisi vanha druidi ja katseli alistuneennäköisenä hyväryhtistä Osurimusta. Druidi ojensi pienen metallisen symbolin, joka kuvasi kotkaa ja nuolta sen yläpuolella; hänen velhon merkkinsä. Osurimus hymyili.

"Viisas päätös vanhus." Nuori mutta harmaapartainen Osurimus hymyili tyytyväisenä. "Ehkäpä nyt tieto todellisesta perimyksestäsi pysyy salassa vielä jonkin aikaa." Rautainen kotka katosi Osurimuksen kaavun kätköihin.

"Oli muuten todella epäkohteliasta uhkailla minua sillätavoin kuin menit tekemään." Osurimus torui druidia. "Voi vanha Nahkell, sinä sentään taivuit lopulta ilman, että minun tarvitsi surmata oppipoikaasi, kuten jouduin tekemään Penrellille. No, oikeastaan jouduin surmaamaan hänen kaikki kolme oppipoikaansa, mutta sydämmeni toipui surusta heti kun hän suostui luovuttamaan merkkinsä." Osurimus vilkaisi taakseen maassa pienessä verilammikossa makaavaan poikaan. Poika oli korkeintaan viidentoista ja paljonpuhuva punainen lammikko levisi koko ajan hänen allaan laajemmalle ja laajemmalle.

"Hän selviää. Ehkä." Osurimus totesi vanhan druidi Nahkellin kiristellessä hampaitaan voimattoman raivon kourissa. "Hän ei tule koskaan kävelemään tuolla jalalla ja jos hän ei sokeudu, niin ainakin hänen toinen silmänsä ei tule näkemään mitään hänen koko loppuikänään. Tai ehkäpä haluaisit päästää hänet jo tuskistaan?" Osurimus nauroi.

"Vielä sinä naurat..." Vanhus mutisi. "Mutta varoitan sinua!" Vanhus jyrähti. "Valtanne ja pimeyden imperiumiuminne on nyt kasvussa, mutta senkin aika tulee!" Vanhuksen silmät kääntyivät ympäri valkoisiksi ja vaahtoa alkoi pursuta ulos hänen suustaan.

"Sssillä paikka josssssa kuusi käytävää kohtaavat povaa turmiotanne, paikkhaa jossshaaa kuusi porttia seisovat on kuolemaksi kaikille niille, jotka vääryydellä hallitsevat!"

"Mitä tahansa." Osurimus tuhahti ja vanhus kaatui maahan tajuttomana..

 

2.1 Mitä siis onkaan meneillään?

Stonehengen tribunaalia hallitsee Must'piikki ja tämä seikka on vuosi vuodelta tullut entistä selkeämmäksi kaikille tribunaalin magi'lle. Käyttäen painostustaktiikoita on Must'piikki kyennyt pakottamaan lukemattomat hermeettisen veljeskunnan merkin omaavista mutta epähermeettisistä magi'sta luovuttamaan merkkinsä Must'piikille. Uhkailu, lahjonta ja suora ryöstäminen ovat olleet heidän menetelmänsä ja 1149 oli Must'piikin hallussa reilu kolmasosa koko tribunaalin äänimäärästä. Monia epähermeettisiä velhoja hermeettinen politiikka kiinnostaa niin vähän, etteivät he ole vaivautuneet tekemään asialle mitään ja ne loput Must'piikin voima on tavalla tai toisella hiljentänyt. Ensimmäistäkään virallista tutkintaa Must'piikin vallan väärinkäyttöön ei ole tehty.

 

2.2 Ennustus

Druidi Nahkell ennusti vihansa pyörteissä Osurimukselle ennustuksen johon Must'piikki ei suhtautunut vakavasti ennen kuin vasta parin vuoden päästä: heti kuin liitto nimeltä Kuusi Porttia perustettiin aivan heidän kynnykselleen. Nahkellin ennustuksilla on paha tapa toteutua ja Kuusi Porttia on vain vuosissa kasvanut vallassa, resursseissa, vis-varoissa ja kirjaston koossa sellaiselle tasolle, mille tavallisesti liitolla kestää vuosikymmeniä, mikä on saanut aikaan paljon epäilyjä, että Must'piikin viholliset salaa varustaisivat Kuutta Porttia.

 

2.3 Myyrät

Must'piikillä ei toistaiseksi ole tietoa Tuomareiden vastarinnan suunnitelmista, mutta he tietävät Tuomareiden suunnittelevan jotain ja täten pitävätkin heitä silmällä niin paljon kuin vain voivat, eikä se ole paljoa, sillä Tuomareista kaikki ovat taitavia paljastamaan maagisen vakoilun ja täten Must'piikki joutuu tyytymään kevyisiin palvelijoihin heitettyihin Mentem-loitsuihin.

 

2.4 Suunnitelmat

Must'piikki on toistaiseksi tyytynyt tutkimaan ja tarkkailemaan Kuuden Portin kehitystä ja kun tiedot eksponentaalisen nopeasta kasvusta kiirivät Must'piikkiin, päätti Septicus - Must'piikin nykyinen johtaja - tarttua toimeen ja yhdessä Maga Narian ja Magus Johannin kanssa kehittivät he sotasuunnitelman, jossa he syyttäisivät Kuutta Porttia vis-lähteidensä varastamisesta ja haastaisivat sodan heti seuraavan täysikuun aikaan. Suunnitelma pannaan toteen joskus 1166-1170 sillä Must'piikin taistelukoneisto on toistaiseksi sidottu epähermeettisten magi'n uhkailuun ja juoniensa toimeenpanemiseen, mutta Must'piikin aikomukset ovat kuitenkin tehdä mahdollisimman paljon pahaa Kuudelle Portille kuin vain voivat toistaiseksi rajoitetuilla resursseillaan.

 

2.4.1 Vastasuunnitelmat

Tuomareiden suunnitelma on yksinkertainen: Kunhan Kuusi Porttia on tukevasti jaloillaan tulee pienestä liitosta Must'piikkiin suuntautuvan vakoilun keskipiste. Sen taktinen sijainti on tarkoitukseen loistava ja linnake on helposti puolustettavissa. Herramme vuonna 1163 muuttaa itse Nikodemus Kuuteen porttiin tuoden mukanaan taidon luoda liitolle kymmenennen luokan Kotilieden turva (eli Aegis of the Hearth). Tarvittava vis tähän loitsuun tulee hänen mukanaansa ja Tuomarit järjestävät lisää vissiä aina haluttaessa. Kymmenennen luokan Turva onkin Kuuden portin ainoa toivo selvitä sota Must'piikkiä kohtaan, vaarana on vielä Must'piikin mundaani sotaväki ja juonikkuus...

 

2.4.2 Vastasuunnitelman vastasuunnitelma.

Ei kestäne kovinkaan kauaa Must'piikin väellä huomata Kuuden Portin voittamattomantuntoinen Turva, mutta juuri kun magi ovat tuudittautuneet väärään turvallisuuden tunteeseen (eli kun Must'piikki on tehnyt pari-kolme epäonnistunutta hyökkäystä - sellaista jotka liiton vastahankittu Turva on pysäyttänyt) alkaa tapahtua. Yhtäkkiä kaikki vihollismagi'n loitsut läpäisevät Kuuden Portin Turvan leikiten, kuin sitä ei olisikaan! Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että Must'piikin magi'lla on myyriä palvelijoina Kuudessa Portissa ja nämä myyrät ovat varastaneet Turvamerkit (eli Tokenit) jotka luodaan aina Turvan kanssa. Ne ovat esineitä, joiden omistaja kykenee läpäisemään sen Turvan jonka luodessa nuo Turvamerkit tehtiin. (eli tässä tapauksessa näillä merkeillä voidaan Kuuden Portin Turva ohittaa kokonaan. Säännöt Turvamerkkejä (eli tokeneita) varten löytyvät Ars Magican kirjasta "Aegis of the Hearth" -loitsun kuvauksen yhteydessä.) Eli toisin sanoen, magi'n on keksittävä jotain tai koko liitto tuhoutuu Must'piikin loitsupommituksen alla. Huomautus: Tämä sota tapahtuu vasta 1166 tai sen jälkeen (mutta tietenkin voit jouduttaa tapahtumia) ja mikäli liitto selviää Thomasin kynsistä. 1166 mennessä hahmojen pitäisi olla jo varsin kokeneita ja tarpeeksi kyvykkäitä ottamaan vastaan Must'piikin hyökkäys - siis edellyttäen todellakin, että Thomas ei vie liittoa sen tuhoon.

 

3.0 Pienemmät sivujuonet

Joaclus tutkiskeli mustakantista kirjaa hetkisen ja selailtuaan pikaisesti sen sivuja, nosti hän teoksen takaisin hyllyyn muiden sekaan. Thomasin yhteenotto Alexanderin kanssa keskellä kirjastoa oli ollut kovin tuhoisa liiton kirjastolle, mutta tuo yksinkertainen mustakantinen kirja oli selvinnyt ilman naarmuakaan. Tämä "Ennustaminen" -niminen kirja muutenkin oli askarruttanut Joaclusta jo pitkään, mutta hänen aikansa ei ollut riittänyt sen opiskelemiseen. Eikä itseasiassa riittänyt nytkään. Hän kääntyi takaisin kirjaston järjestelyn pariin, sillä vielä lukemattomat kirjat lojuivat lattialla osa tuhoutuneina, osa vain vaurioituneina.

 

3.1 Thomas jälleen...

Thomas sai aikaan suurta vahikoa kirjastossa käyttäessään sen kirjoja aseina Alexanderia ja Inolaa vastaan. Monet, monet arvokkaat teokset tuhoutuivat ja lukemattomat vahingoittuivat. Tämä yksistään kylmensi muiden magi'n sympatioita Thomasta kohtaan.

 

3.2 Kirjaston sattumia

Kirjastot Kuudessa Portissa sisältävät suuren määrän hermeettisiä kirjoja ja joitakin mundaaneja kirjoja. Niin ja pari eikoishuomioita vaativaa tekstiä.

 

3.2.1 Ennustaminen

Tämä kirja vietiin Crom Cruachin aarrekammiosta muutamien muiden esineiden ja aarteiden mukana. Tämä mustakantinen kirja on valmistettu kolmen kymmenen syvästä afrikasta tuotujen naisorjien sukuelimiä ympäröivästä lihasta ja valmistettu synkillä noituuksilla. Sen kannessa on kullatuilla kirjaimilla yksi sana: "Ennustaminen." Kirja on ensinnäkin lähes tuhoutumaton. Sivuja ei kirjasta voi tavallisin keinoin repiä ja kirja kestää tulta loistavasti (ReHe(Ig) 20) ja tämän lisäksi hermeettinen taikuus ei kykene havaitsemaan kirjan lumouksia. Nämä lumoukset ovat kuitenkin luonteeltaan mitättömiä ja itse sivujen sisältö on se mikä kirjasta tekee merkittävän. Kuka tahansa joka opiskelee kirjaa kolme kautta saa itselleen kyvyn Ennustaminen (+4 hyve) mutta samalla vaarantaa kuolemattoman sielunsa. Kirja nimittäin käsittelee demonisia ennustustapoja, tarkemmin sanottuna kirja kertoo kuinka ennustaa tuoreesta sydämmestä roiskuvien verenpurkausten avulla, eli käytännössä ennustamiseen tarvitaan aina ihmisuhri tai useampia (+1 ennustusheittoon jokaisesta ylimääräisestä uhrista). Lukijan saa heittää jokaisella kaudella jonka kirjaa lukee heittoa joko Äly+teologia tai Äly+okkultismi ja heiton on oltava 14 tai enemmän. Onnistuessaan henkilö ymmärtää kirjan saatanallisen luonteen ja voi halutessaan jättää kirjan lukematta ja täten pelastaa sielunsa tai jatkaa opiskelua ja vaarantaa kuolemattoman sielunsa. Mikäli henkilö jo tietää kirjan luonteesta etukäteen ei näitä heittoja luonnollisesti tarvitse tehdä. Joka tapauksessa kirja on varsin merkittävä demoninen esine ja moni diabolisti voi hyvinkin tavoitella sitä itselleen. Demonit itsessään eivät kirjasta ole kiinnostuneita, mutta saattavat tavoitella kirjaa jokin diabolistin toiveesta/käskystä.

Tämä kirja sisältää kaiken lisäksi kuvauksen Sentrifyygisestä patsaasta (3.3.1) ja kuinka sitä käytetään ennustamiseen.

 

3.2.2 Murha

Tämä yksinkertainen paperinippu selvisi Thomasen raivosta kuin ihmeenkaupalla. Ensimmäinen paperiarkki sisältää vain yhden sanan: "Murha" ja tämä teksti löytyi "Ennustaminen"-kirjan tavoin Crom Cruachin aarrekammioista - mistä tämä sinne on joutunut onkin täysi mysteeri. Tämä kirjoitus on kopio tarunomaisesta "Hyperborealaisesta käsikirjoituksesta" jonka olemassaolosta tietävät vain noidista suurimmat ja jonka jokainen asioista todella perillä oleva Tuomari haluaisi tuhota (mutta Englannissa ei ole ensimmäistäkään magi'a joka edes tietäisi "Hyperborealaisesta käsikirjoituksesta". Nimen "Murha" antoi Astivillus niminen noita, joka kopioi "Hyperborealaisen käsikirjoituksen" ja hän itseasiassa oli viimeinen joka koskaan tiesi Hyperborealaisen käsikirjoituksen alkuperäistä kirjoittajaa. Astivillus kuoli jo neljä vuosisataa sitten ja hänen haamunsa ratsastaa edelleen maailman tuulilla.

Itse käsikirjoitus on omituinen latinaksi kirjoitettu runomainen tarina, joka tuntuu hyppivän asiasta toiseen täysin järjettömällä tavalla. Pikaisesti koko käsikirjoituksen lukee päivässä, mutta mikäli käsikirjoituksessa tietää tai epäilee olevan jotain enemmänkin, voi sen tutkimiseen käyttää koko kauden. Kauden lopussa heitetään Äly + hyperborealainen tieto- tai Äly + enigmaattinen viisaus heitto 21+ ja onnistuessa tämä tarkoittaa että lukija käsittää käsikirjoituksen ytimen ja ymmärtää taikuutta tavalla jolla kukaan ei taikuutta ole ymmärtänyt neljään tuhanteen vuoteen. Heitolla 15+ lukija käsittää, että teksti sisältää jotain todella merkittävää ja saa +1 seuraavaan heittoonsa (jos opiskelee tekstiä vielä toisen kauden ja mikäli heittää uudelleen vain 15+ saa seuraavaan opiskeluheittoonsa toisen +1 bonuksen, aina +6 bonukseen asti). Heitolla 12+ lukija ymmärtää ettei ole huomannut nyt jotain. Mikäli heitto on alle 12 luulee lukija ettei tekstissä yksinkertaisesti ole mitään - paitsi jos hän tietää tai epäilee jotain ennestään. Mikäli lukija tietää "Hyperborealaisen käsikirjoituksen" luonteesta saa heittoon +1 ja jos lukija tietää tämän olevan nimenomaan tuo legendaarinen "Hyperborealainen käsikirjoitus" vain väärällä nimellä, saa hän heittoon vielä toisen +1:hden.

Menestyksekkäästi kirjan opiskellut hahmo käsittää taikuuden ytimen ja kohoaa taikuudessaan täysin erilaiseen suuntaan kuin hermeettinen taikuus. On täysin pelinjohtajan päätettävissä millaisia voimia "Murhan" menestyksekäs lukeminen tarjoaa, mutta suosittelen, että tutkit läpi alaviitteen 3.2.2.1 jossa käsitellään Hyperboreaa. Huomatuksena on mainittava, että hahmo joka tutkii tekstin läpi muuttuu täysin. Hänen luonteensa ja käsityksensä mullistuvat ja hänen koko elämänsä on täysin jotain muuta kuin mitä se ennen oli.

Huomautus: Käsikirjoituksessa itsessään ei missään vaiheessa mainita Hyperboreaa noitineen, se on ainoastaan enigmaattisen näköinen teksti jonka arvoituksen ratketessa ratkaisijan tajunta ja maailmannäkemys laajenee uudelle tasolle. On todennäköistä, että menestyksekkäästi "Murhan" lukenut henkilö menettää sielunsa siinä samalla.

 

3.2.2.1 Hyperborea

Hyperborea oli suuren noitakuninkaan hallitseman valtakunnan nimi ennen kuin Jäiden mato ratsasti yli luomakunnan ja jäädytti maailman. Jään väistyttyä uusi valtakunta muodostettiin ja Hyperborea vaipui unohduksiin. Selvennys: Hyperborea tuhoutui jääkauden tullessa. Tämä muinainen valtakunnan sijainti on täysi mysteeri, sillä jäämassat tuhosivat viimeisetkin todisteet sen olemassaolosta viedessään ne mukanaan pohjoiseen ja sitämyöten Atlantin ja Norjanmeren pohjaan. Yhtäkaikki, luomakunnalle on parempi jos valtakunta kauheuksineen pysyy unohdettuna: Hyperborealaiset olivat noitakuninkaiden vallan alla muuttuneet itsekin yhtä synkiksi kuin sieluttomat mestarinsakin ja massiivisia orgioita, uhrimenoja ja riittejä järjestettiin kaupunkien keskellä. Noitakuninkaiden valtakunta oli helvetti maan päällä - ainakin ulkopuoliselle katsojalle. Maan kansalaisille elämä oli varsin sadistisella ja kielletyllä tavalla nautinnollista.

Hyperborea ei noitakuninkaista huolimatta ollut täynnä noitia, sillä jokainen taikuri oli epäluuloinen vainoharhaisuuteen asti kun puhuttiin muista taiantekijöistä. Valtataistelut olivat yleisiä, sillä hyperborealainen taikuus perustui sopimuksiin kiellettyjen olentojen kanssa ja näiden olentojen pakottamiseen tahtonsa alle tajuntaa laajentavien höyryjen ja kiellettyjen symbolien avulla. Jokainen noita oli nähnyt ja aiheuttanut elämänsä aikana sellaisia hirvittävyyksiä, että tavallinen ihminen olisi tärissyt pelosta jo niistä kuullessaan, hyperborealaiset noidat olivatkin jotain aivan muuta. Heitä oli kourallinen ja aina heistä voimallisin hallitsi. Valta siirtyi kun edellinen hallitsija surmattiin ja yleisesti surman toteuttanut noita otti vallan itselleen, voittava noita nimittäin sain voitetun noidan palvelushenget ja demonit valtaansa täten laajentaen omaa voimakkuuttaan.

Vuosisatojen valtataisteluiden jälkeen jäljellä oli vain kourallinen lähes jumalallisilla voimilla varustettuja noitia, joiden elinkaaret olivat pituudeltaan sellaisia, ettei hermeettinen iäisyysjuoma edes näyttänyt pidentävän ikää. Hyperborealaiset noidat elivät epäpyhien sopimustensa avulla. Yhteenvetona Hyperborea oli valtakunta jolla ei ole sijaa nykymaailmassa ja vain muutamien noitien käsikirjoitukset enää edes muistavat koko valtakuntaa. Hyperboreaa kutsutaan myös Archoniksi, Synkäksi valtakunnaksi ja Asiplimiksi. Nimet vaihtelevat käsikirjoituksissa.

 

3.3 Sekalaista

3.3.1 Sentrifyyginen patsas

Tämä pieni patsas muistuttaa risti-istunnassa istuvaa miestä. Nykyisin tämä patsas oleilee Alexanderin tarkassa valvonnassa. Sentrifyyginen patsas (joka Kuudessa Portissa tunnetaan nimellä "Istuva patsas") sisältää vain neljä voimaa.


Taso 20 - palellutus, tarkemmat yksityiskohdat jo selvillä. Toimii kuten tason 15-20 PeIg loitsu.

Taso 30 - Tuhoutumaton. Patsaan särkeminen on käytännössä mahdotonta tavallisin keinoin. Tämän lisäksi patsaalla on +30 maaginen vastustuskyky (mikä kylläkään ei riitä jos Sentrifyyinen patsas heitetään Pataan...) Käytännössä siis ReHe(Co, Ig, Te)30.

Taso 50 - kirous. Kaikki jotka kantavat patsasta mukanaan kuolevat. Yksinkertaista, eikö? Alexander on onnekseen tietämättään kiertänyt kirouksen jättämällä sen huoneeseensa. Kaikki patsaan entiset omistajat ovat kuolleet tämän pikkuseikan takia.

Taso 80 - Ennustaminen. Patsas kykenee vastaamaan mihin tahansa kysymykseen kerran kuudessa vuodessa. Patsaalle on tähän tarkoitukseen uhrattava kymmenen lasta ja heidän sydämmensä tuotava patsaalle. Rosby käytti tätä voimaa vieraillessaan liitossa. Hän oli etukäteen uhrannut lapset jotta saisi esitettyä patsaalta kysymyksen ja hänen tarvitsi vain asetella lasten sydämmet patsaan eteen josta patsas ne söikin. Aivan, patsas syö sydämmet. Tähän tarkoitukseen patsas animoituu ja laskeutuu sydämmen päälle ja noustessaan pois sydän on kadonnut.

 

3.3.2 Kuparilaatat

Nämä esineet löytyivät myös Crom Cruachin aarrekammiosta. Ne eivät ole maagisia mutta sisältävät manaukset ja taijat joilla Crom Cruah kyetään nostattamaan takaisin maan päälle. Magi'n olisi viisainta vain tuhota nämä ennen kuin jotain tapahtuu! Ikävä kyllä, kukaan ei ole viitsinyt tutkia niitä ja laattojen saatanallisuus on vielä hahmoilta piilossa.

 

4.0 Yhteenveto

Kuutta porttia uhkaa tuho monelta suunnalta. Ensinnäkin Thomas, joka ei vain uhkaa Kuutta porttia, vaan koko veljeskuntaa ja toisekseen Must'piikki, joka kaikella todennäköisyydellä tuhoaa Kuuden Portin kun aika tulee. Suosittelen, että käytät Must'piikin hyökkäyksen tavallaan saagan lopetuksena, sillä vaikka liitto onkin kerännyt varsin paljon voimaa 1166+ mennessä, se tuskin riittää pitämään Must'piikin voimia ulkona, varsinkin kun/jos he saavat käsiinsä Turvamerkit (katso 2.4.2). Thomasin kohtalolla on - Excalibur tai ei - pitkäkantoiset vaikutukset koko veljeskunnan tulevaisuuteen, sillä hän pitää käsissään kortteja, jotka oikein pelattuna tuovat koko veljeskunnan maahan ja Thomas tietää sen, eikä aioi pelata korttejaan väärin. Hän on oikeamielinen mutta Alexanderin paljastettua hänelle veljeskunnan sisäinen mädännäisyys vakuutui Thomas tehtävästään. Varsinkin Koston enkeli Miikaelin ilmestyminen oli sellainen asia, ettei Thomas enempää tarvinnut. Hän aikoo onnistua kostossaan. Huomiona on mainittava, ettei Thomas ole tyhmä (äly +2) ja hänet voidaan taivutella pois kostoretkeltään, mutta helppoa se ei tule olemaan. Hänen mielensä ei muutu ellei Lamian murhannutta magusta surmata ja asiaan osallisia (eli Alexanderia ja Val Negran johtoa) rangaista. Ja tämä siis minimissään, Thomas todennäköisesti vaatii enemmän, mutta tähän hän jo tyytyy jos hahmot pelaavat korttinsa oikein.

Thomasin ristiretki voi tehdä Must'piikin valloitusjuonet tyhjiksi sillä jos koko Englanti yhdistyy magi'a vastaan, ei magi'lla ole muita vaihtoehtoja kuin paeta tai taistella ja jos he taistelevat, tarvitsevat he toisiaan. Koko Stonehenge tribunaalin on toimittava yhdessä ja vielä silloinkin tilanne näyttää todella synkältä, varsinkin jos Thomas saa käsiinsä Excaliburin ja yhdistään Englannin alaisuuteen.
Eeppistä? Ei kai!

 

5.0 Salaattia?!?

Niin, miksipä tämä dokumentti on nimetty A SOFA:ksi (All the Secrets OF sArada)? No, salaatti tämä on. Salaatti ja sekamelska erinäköisiä juonia, voimia ja noituuksia. Kaikki toinen toistaan synkempiä ja ilkeämpiä joten miksipä muuksi kuin salaatiksi tätä voisi kutsua..? No, elämä on sellaista...

-e-